Uutiset

Ongelmat – laatunormit

Millaiset ovat materiaalin tyypillisimmät ongelmat – paino, halkeamat, aukot. Laatunormit ja raja-arvot.

Paino

Päällimmäiset ongelmat, jotka rajoittavat erilaisten muotojen käyttöä, on materiaalin paino: betonin tiiviys on muiden kiviaineisten tavoin melko korkea, 2-2,2 kg/l ja esimerkiksi neliömetrin kokoinen ja 40 mm paksu taso painaa noin 82–88 kg (40 litraa) tai vakiomittainen taso (pituus 2500 mm ja leveys 600 mm) painaa noin 120 kg (ilman liesitason tai pesualtaan asentamiseen tarvittavia leikkauksia).

Tämä aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Ensimmäiseksi tulee niin painavien tasojen kohdalla miettiä, miten se kuljetetaan asennuskohteeseen ja suunnitella asennus. On tiedettävä, onko keittiö pohjakerroksessa tai tuleeko taso kantaa kapeissa kierreportaissa ullakkokerrokseen. Portaissa liikkuessa on huomioitava, että tasot ovat pitkiä ja niiden kuljettaminen myös useamman kantajan voimin on vaikeaa, sillä paino jakautuu portaissa epätasaisesti ja tason putoaminen (myös puiseen kehykseen pakattuna) on estettävä, sillä betoni ei kestä äkillisiä iskuja eikä painetta ja rikkoontuu.

IMG_4159

Tasoon on usein leikattu myös liesitasolle tai pesualtaalle varattu aukko, joka vähentää tosin tason painoa, mutta tekee sen asennuksesta erityisen haasteellisen, sillä tason paikoilleen sijoittamisessa on sitä tuettava erityisesti leikkausten kohdalta, nk. ohuista kohdista, jotta tason kapeisiin kohtiin ei syntyisi halkeamia.

Jo asennettuna on normaali käyttöön tarkoitettu betoni yllättävän luja materiaali.

Halkeamat  –  pahin ja osittain perusteltu ongelma

Halkeamia ei kannata liikaa pelätä, betoniin saattaa syntyä monenlaisia halkeamia, kaikkein tyypillisimpiä ovat nk. hiushalkeamat, taivutus saattaa aiheuttaa halkeamia myös kapeisiin paikkoihin, mm. liesitason tai pesualtaan leikkauksiin. Läpäisevät halkeamat ovat vaarallisia, jos taso ei ole raudoitettu. Tällä hetkellä raudoitamme kaikki valmistamamme tasot metalliraudoituksella, jotta halkeamat eivät aiheuttaisi tason rikkoontumista.

Halkeamat voidaan jakaa aktiivisiin ja stabiileihin. Aktiivisen halkeaman tunnuksena on sen muuttuminen joko pituus- tai leveyssuunnassa, stabiili halkeama pysyy muuttumattomana. Halkeama luokitellaan kolmen tunnuksen pohjalta, ne ovat 1) suunta, 2) leveys, 3) syvyys. Ne voivat olla pitkittäis-, poikittais-, pysty, vino- tai satunnaisia halkeamia, lattiahalkeama on leveä, jos sen leveys on yli 2 mm.

Betonilattioissa on käytössä seuraava luokitus:

  • Kuviollinen halkeilu, (Pattern Cracking)
  • hiushalkeamat, (Hairline Cracking)
  • D-halkeilu, (D-Cracking)
  • plastinen halkeilu, (Plastic cracking)
  • asennushalkeamat (Settlement cracking):
  • rakennehalkeamat, (Structural cracking)
  • jännityshalkeamat (Tension cracking)
  • raudoituksen ruostumisen aiheuttamat halkeamat (Rust cracking)
  • lämmön aiheuttamat halkeamat (Thermally-induced cracking)

Betonista valmistettujen tasojen ja pesualtaiden kohdalla on tilanne hieman parempi. Halkeamat syntyvät 99 % tapauksista joko kuljetuksessa tai asennuksessa. Tasoissa on halkeamien syntymisen mahdollisuus vain lieden tai pesualtaan leikkausten kapeissa kohdissa, tason ehjässä osassa halkeamia ei ole. Pesualtaisiin syntyy halkeamia vieläkin harvemmin, mutta altaan ohuissa seinissä saattaa olla hiushalkeamia (tässä on huomioitava, että halkeamia on erilaisia, on sellaisia, jotka rikkovat tason ja sellaisia, jotka eivät estä tason käyttämistä)

Kuten jo edellä todettu, me raudoitamme tason riittävästi ja niiden ei pitäisi rikkoontua edes pudotessaan (tuotteeseen syntyy tosin isoja halkeamia, jotka tekevät tasosta käyttökelvottoman)
Luonnollisia ja vaarattomia ovat halkaisijaltaan alle 0,2 mm (A4-paperin paksuus) halkeamat eli sellaiset, jotka pintaa sormella kokeillen eivät tunnu.

Huom: Jos haluaa välttää halkeamien syntymisen kokonaan, voidaan tasoissa käyttää pienempiä pesualtaita, jotta esimerkiksi 600 mm leveän tason pesualtaan leikkauksen molemman reunan paksuus olisi 150 mm (eli pesualtaan maksimileveys solisi 300 mm rajoissa).
Tason paksuutta voidaan suurentaa – mutta siihen ei saada usein toivottua vaikutusta aikaan, sillä se suurentaa merkittävästi myös tason painoa!

Tällä hetkellä olemme päässeet optimaaliseen tasapainoon painon osalta ja kaikki meidän tasot on raudoitettu. Tason paksuus, joka on yleensä 40 mm, on valikoitunut sellaiseksi, koska kaikki keittiölaitteet, mm. hanat, on helppo asentaa sellaiseen tasoon ja mitään lisäpultteja tai muita erikoisratkaisuja ei tarvita.

Huokoisuus – “pinhole”

Betoni on melko huokoinen materiaali ja ylimääräisen huokoisuuden vähentämiseen on seokseen lisätty useita pintajännitettä vähentäviä aineita ja kaikki tasot käsitellään tärinällä, joten pintahuokoset ovat sulkeutuneet.

“pinhole” – ilmakuplat massassa3

3“Pinhole” on pieni materiaalimassaan jäänyt ilmakupla (kooltaan 0,5 mm), joita esiintyy enemmän nk. Pippurihionnassa, koska sellaisessa tapauksessa hiotaan pinnalta milli tai pari ja potentiaaliset aukot/reiät saattavat nousta esiin. Eivät heikennä pintaa (ei edes pinnan alta), koska ovat pieniä. (Tuotteesta)

Joskus syntyy tyhjiä ilmakuplia myös pystypintoihin (mm. pesualtaan ulkoseinämiin) ja se on hyvä, koska nostaa materiaalin esteettisiä ominaisuuksia paremmin esiin.

Nesteiden imeytyminen materiaaliin

Betonin huokoisuuteen liittyy myös nesteiden imeytyminen materiaaliin , joten betoni on käsiteltävä pinnoitteella ja impregnointiaineilla.
Pinnoitteita on laajemmin käsitelty kappaleessa – Betonipinnan pinnoitus ja pinnoitusaineiden valinta.

IMG_4795

Betonitasoja käyttäneet asiakkaat ovat todenneet, että monet heidän betonin käyttöön liittyvät pelkonsa ovat osoittautuneet käytännössä aiheettomiksi.

Yhtenä esimerkkinä ovat betonilattiat (pinnaltaan pinnoitettuja tai pinnoittamattomia). Sellaiset lattiat on historiallisesti valettu mm. tehtaisiin, varastoihin tai muihin tiloihin, joita käytetään usein ja jotka likaantuvat helposti. Sellaiset betonilattiat ovat kuitenkin helposti puhdistettavia ja edes useiden vuosien aikana tapahtuva päivittäinen pesu ei vahingoita niitä.

Tästä voidaan tehdä johtopäätöksiä myös betonitasojen kestävyyden osalta, mutta koska betonitasoihin on kohdistettu korkeammat vaatimukset kuin betonilattioihin, ne on päällystettävä nesteitä hylkivillä pinnoitteilla.

Nesteitä hylkivän vaikutuksen aikaan saaminen alkaa jo massan valmistuksesta, jolloin siihen sekoitetaan imukykyä merkittävästi vähentäviä lisäaineita, jotta nesteet eivät tunkeutuisi pinnan läpi (mm. marmori on melko huokoinen materiaali ja mehän tiedämme hyvin, miten marmoripintaan syntyy helposti tahroja, jos levyt on kiinnitetty väärällä liimalla)
Tällaisessa käsittelyssä saadaan aikaan pinta, jossa neste leviää vain ohuessa pintakerroksessa, muttei imeydy syvälle – joten taso voidaan puhdistaa kivenpuhdistusaineilla (mm. kalkkikiven puhdistukseen tarkoitetuilla aineilla)

Laatunormit – Yhdysvalloissa kehitetyt standardit

IMG_5553

Levyn paksuus
Nimellispaksuus ei saa poiketa yli 1/7 cm tason juoksumetriä kohtaan.
Liitoskohdissa ei saa nimellispaksuus heittää yli 1/10 cm yhdysviivalla.

Tason sileys
Tasolevyjen tulee olla kauttaaltaan samassa tasossa ja sileitä, sallittu heitto on enintään 1/20 cm neliömetriä kohtaan.

Reunan suoruus
Suorien reunojen tulee olla tasaisen leveitä, leveyssuuntainen heitto saa olla enintään 1/7 cm juoksumetriä kohtaan

Sivuprofiilit
Sivuprofiilien tulee sopia tason profiiliin ja niiden tulee olla liitoskohdissaan mahdollisimman saman sävyisiä jatkuvan tason suhteen.
Pystysuorien reunojen tulee olla 90 % osalta neliön muotoisia ja toistaa päällimmäisen pinnan rakennetta. Kulmien ja nousujen tulee olla terävästi leikattuja.

Yhdysviivat
Yhdysviivojen tulee olla koko pituudelta tasaisia, ne eivät saa laajentua liitoskohdan osalta yli 1/10 cm.
Liitoskohdan leveyden tulee olla mahdollisimman kapea, ei yli 11/4 cm. Liitoskohtaan liittyvien paneelien tason tulee olla tasainen ja tasaisuuden tulee olla vähintään 1/30 koko yhdysviivan pituudelta.

Pinnan laatu – tasaisuus/huokoisuus
Vaakatasossa: keittiössä, kylpyhuoneessa ei saisi olla enemmän kuin 2 reikää – huokoisuus neliöjalkaa kohtaan (eli alle 20 reikää yhtä neliömetriä kohtaan). Keittiöissä on tavoitteena nollatulos, se on tason puhdistuksen kannalta ihanteellinen tilanne.

Täytetyt huokoset/aukot pinnassa eivät saa ylittää kooltaan 1/20 cm.

Tason alapuolen tulee olla sileä, siitä ei saa käsin kosketeltaessa pudota massakappaleita tai muotista irronneita lastuja.

Halkeamat – pinnalla
Hiushalkeamat, joita saattaa esiintyä myös lopputuotteessa, ovat betonille luonteenomainen omaisuus. Hiushalkeamat eivät vaikuta betonin rakenteelliseen eheyteen. Hiushalkeamiksi luokitellaan halkeamat, joiden halkaisija on alle 0,2 mm eli verrattavissa tavallisen toimistopaperin paksuuteen.

Tahrattomuus – imukyky
Käsitellyn betonipinnan tulisi kestää käsittelyä tahroja hylkivällä aineella tason käyttötarkoituksen ja siihen mahdollisesti liittyvien likaavien nesteiden määrän mukaisesti.
Betonipinnan käsittelyn tulisi suojata tasoa 12 kotitaloudessa käytettävältä aineelta:

  • etikka
  • sitruunanmehu
  • sinappi
  • kahvi
  • punaviini
  • kasviöljy
  • vesi
  • ammoniakki
  • valkaisuaine
  • isopropyylialkoholi (70 %)
  • asetooni
  • astianpesuaine

Tahrojen hylkivyys jakautuu neljään luokkaan, sen mukaan, kuinka pitkään pinnoite kestää jatkuvassa kosketuksessa mekaanista vaurioitumista ja milloin syntyy pysyvä värimuutos.

  • Luokka 1: kestää 24 tuntia
  • Luokka 2: kestää 8 tuntia
  • Luokka 3: kestää tunnin
  • Luokka 4: käsitelty pinta toimii melkein samalla tavalla kuin käsittelemätön pinta.

Pinnoite
Käsitellyssä pinnassa ei saa olla viivoja, aaltoja, ilmankuplia tai muita pinnoituksessa mahdollisesti syntyviä virheitä.
Käsiteltyjen pintojen pinnoite ei saa kuoriutua pois tai kuplia.
Kiilto on tasainen ja myös eri levyissä samanlainen.
Käsiteltyjen pintojen tulee kestää vähintään 150 °C lämpötilaa vähintään 5 minuutin ajan.
Käsitellyissä pinnoissa ei saa olla auringonvalon (uv-säteilyn) aiheuttamia värisävyn muutoksia tai pinnoitteen rikkoontumista.